Avoin tukikirje TPAN: lle

56 Entiset maailman johtajat tukevat ydinasekieltosopimusta

21 syyskuu 2020

Koronaviruspandemia on selvästi osoittanut, että kansainvälisen yhteistyön lisääminen on kiireellistä kaikkien ihmiskunnan terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien suurimpien uhkien torjumiseksi. Tärkein heistä on ydinsodan uhka. Nykyään ydinaseiden räjähdysriski - joko vahingossa, väärin laskettuna tai tahallaan - näyttää kasvavan, kun uudet ydinaseet on viime aikoina otettu käyttöön, hylätty pitkäaikaiset valvontasopimukset aseet ja ydininfrastruktuurien kyberhyökkäysten todellinen vaara. Otetaan huomioon tiedemiesten, lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden antamat varoitukset. Meidän ei pidä unissakävelystä tulla vielä suurempaa kriisiä kuin mitä olemme kokeneet tänä vuonna. 

Ei ole vaikea ennakoida, kuinka ydinaseiden kanssa kärsivien valtioiden johtajien taisteleva retoriikka ja huono arvostelukyky voivat johtaa onnettomuuteen, joka vaikuttaa kaikkiin kansakuntiin ja kansoihin. Entisten presidenttien, entisten ulkoministerien ja entisten puolustusministerien joukossa Albania, Belgia, Kanada, Kroatia, Tšekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Italia, Japani, Latvia, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Espanja ja Turkki - jotka kaikki väittävät olevansa suojattu liittolaisen ydinaseilla - kutsuvat nykyisiä johtajia pyrkimään aseriisuntaan ennen kuin on liian myöhäistä. Oman maamme johtajien ilmeinen lähtökohta olisi julistaa varauksetta, että ydinaseilla ei ole laillista, sotilaallista tai strategista tarkoitusta, 
sen käytön katastrofaaliset seuraukset ihmisille ja ympäristölle. Toisin sanoen maidemme on hylättävä kaikki roolit, jotka ydinaseilla annetaan puolustuksessamme. 

Väittämällä, että ydinaseet suojaavat meitä, edistämme vaarallista ja väärää uskomusta siitä, että ydinaseet lisäävät turvallisuutta. Sen sijaan, että sallisimme edistyksen kohti ydinasevapaata maailmaa, estämme sen ja jatkamme ydinvaaroja peläten järkyttävän liittolaisiamme, jotka tarttuvat näihin joukkotuhoaseisiin. Ystävä voi ja hänen pitäisi kuitenkin puhua, kun toinen ystävä käyttäytyy piittaamattomasti ja vaarantaa heidän elämänsä ja muiden hengen. 

On selvää, että uusi ydinaseiden kilpailu on meneillään ja kilpailu aseidenriisunnasta on kiireellistä. On aika lopettaa pysyvästi ydinaseista riippuvuus. Vuonna 2017 122 maata otti rohkean ja kaivatun askeleen tähän suuntaan hyväksymällä Sopimus ydinaseiden kieltämisestä, maamerkki maailmasopimus, joka asettaa ydinaseet samalle oikeusperustalle kuin 
kemialliset ja biologiset aseet, ja luo puitteet niiden todennettavalle ja peruuttamattomalle eliminoinnille. Siitä tulee pian sitova kansainvälinen laki. 

Tähän mennessä maamme ovat päättäneet olla liittymättä maailman enemmistöön tämän sopimuksen tukemisessa, mutta tämä on kanta, jonka johtajiemme on harkittava uudelleen. Meillä ei ole varaa heilua tämän olemassa olevan ihmiskunnan uhkan edessä. Meidän on osoitettava rohkeutta ja kiihkeyttä ja liitettävä sopimukseen. Sopimusvaltioina voisimme pysyä liittoutumassa ydinasevaltioiden kanssa, koska mikään itse sopimuksessa tai vastaavissa puolustussopimuksissamme ei estä tätä. Meillä olisi kuitenkin laillisesti velvollisuus koskaan eikä missään olosuhteissa auttaa tai kannustaa liittolaisiamme käyttämään, uhkaamaan käyttämään tai hallussaan ydinaseita. Ottaen huomioon maidemme laaja aseidenriisunnan tuki, se olisi kiistaton ja erittäin kiitettävä toimenpide. 

Kiellosopimus on tärkeä vahvistus ydinsulkusopimukselle, joka on nyt puoli vuosisataa vanha ja joka on onnistunut pysäyttämään ydinaseiden leviämisen useampaan maahan, mutta ei ole onnistunut luomaan yleistä tabua ydinaseiden hallussapito. Viisi ydinaseistettua valtiota, joilla oli ydinaseita, kun ydinsulkusopimus neuvoteltiin - Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina - näyttävät pitävän sitä lisenssinä pitää ydinvoimansa ikuisesti. Aseistariisunnan sijasta he investoivat voimakkaasti arsenaalinsa päivittämiseen suunnitellessaan niiden säilyttämistä vuosikymmenien ajan. Tätä ei voida hyväksyä. 

Vuonna 2017 hyväksytty kieltosopimus voi auttaa lopettamaan vuosikymmenien ajan tapahtuneen aseriisunnan halvauksen. Se on toivon majakka pimeydessä. Se antaa maille mahdollisuuden liittyä korkeimpaan ydinaseita koskevaan monenväliseen sääntöön ja painostaa kansainvälistä toimintaa. Kuten sen johdanto-osassa todetaan, ydinaseiden vaikutukset ”ylittävät kansalliset rajat, niillä on vakavia vaikutuksia ihmisten selviytymiseen, ympäristöön, sosioekonomiseen kehitykseen, maailmantalouteen, elintarviketurvaan sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien terveyteen. ja niillä on suhteeton vaikutus naisiin ja tyttöihin jopa ionisoivan säteilyn seurauksena. '

Koska tuhansilla paikoilla ympäri maailmaa ja merialueilla partioivilla sukellusveneillä on lähes 14.000 1945 ydinaseita, tuhoamiskyky ylittää mielikuvituksen. Kaikkien vastuullisten johtajien on toimittava nyt sen varmistamiseksi, että vuoden XNUMX kauhut eivät enää toistu. Ennemmin tai myöhemmin onnemme loppuu, ellemme toimi. Sopimus ydinaseiden kieltämisestä luo perustan turvallisemmalle maailmalle, joka on vapaa tästä eksistentiaalisesta uhasta. Meidän on omaksuttava se nyt ja tehtävä työtä muiden liittymiseksi. Ydinsodalle ei ole parannuskeinoa. Ainoa vaihtoehto on estää se. 

Lloyd Axworthy, Kanadan entinen ulkoministeri 
Ban Ki-moon, entinen YK: n pääsihteeri ja entinen Etelä-Korean ulkoministeri 
Jean-Jacques Blais, entinen Kanadan puolustusministeri 
Kjell Magne Bondevik, Norjan entinen pääministeri ja entinen ulkoministeri 
Ylli bufi, Albanian entinen pääministeri 
Jean Chrétien, Kanadan entinen pääministeri 
Willy väittää, entinen Naton pääsihteeri ja entinen Belgian ulkoministeri 
Erik Derycke, Belgian entinen ulkoministeri 
Joschka Fischer, Saksan entinen ulkoministeri 
Franco Frattini, Italian entinen ulkoministeri 
Ingibjörg Sólrún Gísladóttir, Islannin entinen ulkoministeri 
Bjørn Tore Godal, entinen ulkoministeri ja entinen Norjan puolustusministeri 
Bill Graham, entinen ulkoministeri ja entinen puolustusministeri Kanadassa 
Hatoyama Yukio, Japanin entinen pääministeri 
Thorbjørn Jagland, Norjan entinen pääministeri ja entinen ulkoministeri 
Ljubica Jelušič, entinen puolustusministeri Sloveniassa 
Tālavs Jundzis, Latvian entinen ulkoministeri 
Jan Kavan, Tšekin tasavallan entinen ulkoministeri 
Lodz Krapež, entinen puolustusministeri Sloveniassa 
Ģirts Valdis Kristovskis, entinen ulkoministeri ja entinen Latvian puolustusministeri 
Aleksander Kwasniewski, Puolan entinen presidentti 
Yves Leterme, Belgian entinen pääministeri ja entinen ulkoministeri 
Enrico Letta, Italian entinen pääministeri 
Eldbjørg Løwer, entinen Norjan puolustusministeri 
Mogens Lykketoft, Tanskan entinen ulkoministeri 
John McCallum, entinen Kanadan puolustusministeri 
John Manley, Kanadan entinen ulkoministeri 
Rexhep Meidani, Albanian entinen presidentti 
Zdravko Mršić, entinen Kroatian ulkoministeri 
Linda Mūrniece, Latvian entinen puolustusministeri 
Nano Fatos, Albanian entinen pääministeri 
Holger K.Nielsen, Tanskan entinen ulkoministeri 
Andrzej Olechowski, Puolan entinen ulkoministeri 
Kjeld Olesen, entinen ulkoministeri ja entinen puolustusministeri Tanskassa 
Ana Palacio, entinen Espanjan ulkoministeri 
Theodoros Pangalos, Kreikan entinen ulkoministeri 
Jan Pronk, entinen (vt.) Alankomaiden puolustusministeri 
Vesna PUSIC, Kroatian entinen ulkoministeri 
Dariusz Rosati, Puolan entinen ulkoministeri 
Rudolf scharping, entinen Saksan puolustusministeri 
Juraj Schenk, entinen Slovakian ulkoministeri
Nuno Severiano Teixeira, Portugalin entinen puolustusministeri
Jóhanna Sigurðardóttir, Islannin entinen pääministeri 
Össur Skarphéðinsson, Islannin entinen ulkoministeri 
Javier Solana, entinen Naton pääsihteeri ja entinen Espanjan ulkoministeri 
Anne-Grete Strøm-Erichsen, entinen Norjan puolustusministeri 
Hanna suchocka, Puolan entinen pääministeri 
Szekeres Imre, entinen Unkarin puolustusministeri 
Tanaka makiko, Japanin entinen ulkoministeri 
Tanaka naoki, entinen Japanin puolustusministeri 
Danilo Türk, Slovenian entinen presidentti 
Hikmet Sami Türk, Turkin entinen puolustusministeri 
John N. Turner, Kanadan entinen pääministeri 
Guy Verhofstadt, Belgian entinen pääministeri 
Knut Vollebæk, Norjan entinen ulkoministeri 
Carlos Westendorp ja pää, entinen Espanjan ulkoministeri 

Jätä kommentti